15. 1333 porrasta vuoren huipulle
Kun kello lähestyy 15.00 ja takana on yli 12 tuntia hereilläoloa, sisältäen pari tuntia matkustamista junalla ja lähijunalla, pari tuntia lentomatkailua ja sen jälkeen vielä tunnin verran matkustamista norjalaisessa paikallisliikenteessä ratikassa ja bussissa, voisi luulla että olisi jo kaikki mehut imetty viimesitä pisaraa myöten. Mutta ei meiltä! Mepäs lähdetään vielä nauttimaan aurinkoisesta päivästä ja illasta Mount Ulrikenille.
Mount Ulrikenin juurella meitä odottavat serpojen rakentamat korkeuksiin kohoavat kiviportaat, 1333 askelmaa täyttä treeniä reisille ja pakaroille. Itsevarmasti lähdetään porras portaalta kipuamaan ylöspäin, "hullujen hommaa" voisi joku sanoa.
.jpeg)
Kipuaminen ylös vaatii hengähdystauon jos toisenkin, ja kertaalleen pysähdytään jopa evästelemään upeiden maisemien äärelle. Otettiin tännekin reissuun mukaan ruokatermokset, koska niihin on maailman näppärin tehdä lämmin ruoka mukaan. Vaeltaessa kehon kulutus on kovaa ja energiaa onkin tärkeää saada säännöllisesti, jotta jaksaa laittaa tossua toisen eteen. Ehdottomasti siis suosittelen ruokatermosta ja lämmintä ruokaa jokaisen retkireppuun mukaan! Varsinkin jos olet allekirjoittaneen tavoin hieman taipuvainen nälkäkiukkuun.
.jpeg)
.jpeg)
Portaiden lähestyessä loppuaan alkoivat maisemat palkita upeudellaan. Siinä sitten mietittiin että ollaan me kyllä kovia mimmejä, kun jaksetaan tällainen määrä rappuja rampata! Muuten ei matkamuistoja saada reppuihin paluumatkalle mahtumaan, mutta kuvia senkin edestä ja takanaraivossa mitali, että me ollaan oikeasti jaksettu vetää tällainen määrä askelmia yhteen putkeen.
.jpeg)
.jpeg)
Huipulla olikin vastassa varoituskyltti valtavasta porrasmäärästä. Kierreltiin huipulla, räpsittiin kuvia ja nautittiin ihanista kesäisistä hetkistä.
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
Ja syötiin me myös retkikarkkeja, koska sellaiset nyt vaan kuuluvat asiaan. Näitä samoja me syötiin myös alkukesän vaelluksella, koska toi kuvitus pussin kyljessä on vaan niin vaeltajia puhutteleva. Istuskeltiin pitkä tovi kallioon nojaten ja nautittiin maisemista, karkeista ja luonnon rauhasta. Iloittiin siitä että vihdoin oltiin kauan suunnitellulla reissulla, Norjan ihanissa maisemissa. Norja on aivan voittanut meidän molempien sydämet puolelleen.
.jpeg)
Löydettiin me lopulta vielä reitti alas vuoreltakin, auringon jo alkaessa laskea mailleen. Urheilukelloni laski päivän saaliiksi askelia kertyneen 25 751 kappaletta ja käveltyjä kilometrejä 17,89. Aikamoinen vaelluspäivä siis takana!
Heini
.jpeg)
.jpeg)
Kommentit
Lähetä kommentti