2. Villasukkailemassa

Viikonloppu on hyvä aloittaa auringonpaisteella, ulkoilulla ja kaakaolla. Hyvän retken ainekset ovat mun mielestä hyvä seura, riittävän hyvä sää, maistuvat eväät ja sopivasti kommelluksia. Mä en pelkää tai karta retkillä tapahtuvia kommelluksia, sillä niistä asioista ne parhaat tarinat syntyvät; kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaisesti. Joskus ne ovat tasoa "ostettiin vissyä kaupasta kun piti ostaa vettä, ja keiteltiin sitten retkiruoat vissyyn" ja joskus tyyliä "ukkosmyrsky alkoi vuorilla telttaillessa ja jouduttiin viettämään yö hiirien kanssa bunkkerissa". Niin kauan kun naurattaa enemmän kuin itkettää ja kaikesta selvitään ehjin nahoin, otetaan reissukommellukset vastaan avosylin.

Tällä kertaa näistä hyvän retken aineksista täyttyivät 3/4. Sää oli mitä parhain, termospullossa oli superhyvää kaakaota ja myös seura oli kodillaan, kun työpäivän päätteeksi lähdettiin Jannen kanssa jo tutulle, lähirannasta saavutettavalle Näsijärven jääreitille. Kommellukset skipattiin ja hyvä niin, esimerkiksi jäiseen veteen putoaminen olisi voinut itkettää enemmän kuin naurattaa.

Hauskana lisämausteena retkellä oli se, että mulla ei ollut ollenkaan kenkiä jalassa. Korvasin kengät neljällä päällekkäin puetulla parilla villasukkia: näistä villasukista kahdet on äitin tekemät ja kahdet olen saanut kummitädiltä. Pointtina on se, että useampia villasukkia pitäessä ne eristävät lämpöä niin että varpaat eivät palele. Myöskään kehon lämpö ei pääse lämmittämään ulointa villasukkaa, jolloin pakkassäässä lumi ei sula kastellen villasukkaa vaan kaikki kerrokset pysyvät kuivina ja lämpiminä. Villasukkien läpi tuntee kuitenkin ihanasti maan muodot ja nilkka saa liikkua rennosti ja luonnollisesti joka askeleella. 

Viime reissulla lähdettiin jääreittiä Ranta-Tampellasta vasemmalle. Tällä kertaa suunnattiin ensin oikealle, ja sitten väylän risteyskohdasta kohti Nässyn keskustaa. Juotiin kotona termospulloon tehtyä kaakaota ja katseltiin kauas laskevaa aurinkoa. Pakkasta oli suunnilleen -16 astetta, sääennusteen mukaan "tuntuu kuin -23". Ja vähintään siltä se kyllä tuntui!

Kotimatkalle lähdettiin viimeisten auringonsäteiden saattelemana, saatiin valoisassa säässä kävellä koko matka kotiovelle saakka. 

Ps. Tää musta talvitakki on ostettu mulle kun oon ollut yläasteella...

Heini